Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Pizzanhakureissulla Venetsiassa

archie gone lebanon

Reissuelämää ja vähän muutaki!

perjantai 14. syyskuuta 2012

Pizzanhakureissulla Venetsiassa


Mulle iski vissiin aikamoinen nälkä, kun yhtäkkiä muistin elävästi kun käytiin toukokuussa Venetsiassa pizzalla. Mulla oli päähänpinttymä, että haluan ehdottomasti käydä pizzalla Venetsiassa, ehkä sen takia että olin käyny edelliselläki Venetsian reissulla maistelemassa paikallista känkkyä. Noh, netistä sitte etittiin ihan hullun kauan jotain hyvää känkkylää ja löydettiin kaks. Toinen oli joku kaupungin halvin ja paras, joku nainen möi pizzoja jossain sillan alla (okei, ehkä mun suomennokset ei oo maailman tarkimpia) ja toinen oli semmonen ihan semiok, missä niitä pizzoja myytiin jostain luukusta (tässäkin suomennoksessa saatoin ottaa hieman taiteellisia vapauksia).

Ehottomasti haluttiin suunnata sinne sillan alle, mutta siinä oli vaan pieni ongelma. Kaikki teistä jotka ootte joskus elämässänne käyny Venetsiassa tiiätte, ettei siellä ihan noin vaan suunnistetakaan. Me oltiin fiksuja ja merkattiin kaikki kartat Karimin älypuhelimen karttaan, ja puhelimessa olevan navigaattorin avustuksella koitettiin sitten löytää kaikki mitä haluttiin. Homma toimi siihen saakka täydellisesti, kunnes puhelin nappasi jostain langattoman yhteyden ja alkoi ladata karttasivua uudelleen. Ja liikkeessä kun pysyttiin, langaton yhteys katkes vähintään yhtä nopeasti kun se oli alkanutki. Siinä sitä sitten oltiin, harmaa näyttö täynnä pisteitä merkkaamassa niitä paikkoja, missä halutiin käyä eikä kartasta jälkeäkään.

Kierrettin pari hotellia langattoman netin ja kartan toivossa kunnes tärppäs. Siis kartta. Hetken päästä ohitettiin joku nettipaikkakin minkä avustuksella ehittiin merkata kaikki paikat siihen karttaan. No, Venetsian kartat ei nyt varsinaisesti oo maailman tarkimpia, tai ainakaan ne mitä jaetaan hotelleissa ilmaiseksi, eli siinä näky ehkä neljäsosa kaikista teistä, mitä siinä kaupungin keskustassa oli.


Takaisin asiaan eli pizzeriaan. Sillan alla oleva pizzeria sijaitsi niin monen mutkan ja kurvin takana, että päätettiin jättää se tsekkaamatta ja suunnattiin siihen luukkupitseriaan, ja löydettiin se ihan ilman mitään suurempia ongelmia. No, kyseessä ei varsinaisesti ollu mikään luukku, vaan semmonen pienehkö liiketila, missä oli samassa tilassa keittiö ja ruokailutila. Känkkyjä odotellessaan pysty siis mainiosti seuraamaan pizzakokkien leipomuksia ja pizzan matkaa taikinakulhosta uuniin. Kuten monissa muissa venetsialaisissa ravitsemusliikkeissä, tässäkin känkkylässä kolmella italian kielen sanalla varustettua turistia katottiin hivenen nenän vartta pitkin. Mutta ei siinä, saatiin pizzat tilattua. Käskivät tulla takaisin 45 minuutin kuluttua. Aattelin että kertoo ihan hyvää, sillä varmasti meidän pizzaa ennen valmistetaan ainakin yhen paikallisen känkky.

No, mentiin näläkäsinä sovitun ajan päästä hakemaan pizzoja. Tuolla känkkylässä, Arte Della Pizzassa oli siis kahdenlaisia pizzoja: valamiina tiskiltä myytäviä pannupizzamaisia neliöitä ja sitten niitä meille tuttuja kokonaisia känkkyjä. Me otettiin ahneuspäissämme tietysti kumpiki omat isot pyöreät känkyt. Mentiin paikalle ja pulju oli tyhjä eikä kukaan reagoinu meihin, ja jäätiin odottelemaan. Sinä aikana tiskillä kävi monta mummelia koiriensa kanssa ja perheenäitejä lastensa kanssa hakemassa pizzoja. Sekin kerto aika hyvää paikasta.

Lopulta saatiin känkyt ja mentiin kanaalin rantaan syömään niitä. Se oli melko mahtavaa, sillä siinä pysty samalla seurailemaan sitä venetsialaista kanaalielämää. Vieressä oli nimittäin joku amispaatti, hirviät humpat soi siellä ja veneen kyydissä istuvat jätkät oli niin cooleja että ei mitään rajaa. Toisella puolella taas oli semmonen viiskymppinen pariskunta suorittamassa muuttoa! Raahasivat huonekaluja yks kerrallaan veneeseen, se oli aivan älytöntä. Yks piironki nostettiin heleposti veneen päälle, eikä heiluminen paljo haitannu, sillä ne haki vielä pari tuolia ja muistaakseni jonku pöydänki siihen pieneen moottoriveneeseen, joka oli siis ihan samanlainen ku ne lasikuituveneet, mitä näkee suomalaisissa mökkirannoissa.

Ja se pizza, se oli ihan hyvvää. Oulusta ja Ateenasta saa kyllä parempaa, mutta kyllä siitä sen 5,50 euroa maksoi.

Tunnisteet: ,

6 kommenttia:

14. syyskuuta 2012 klo 17.24 , Blogger Eveliina kirjoitti...

Hahah! Eikä! Muutot nyt on muutenkin niin tuskaisia, ni sit viel VENEELLÄ! Sun ois pitäny ottaa kuvaa niistä :D

 
14. syyskuuta 2012 klo 18.08 , Anonymous Tarja kirjoitti...

Nämä sun matkakertomukset on kyllä mahtavia :) Alkoi tehdä mieli pizzaa, vaikka maha on täynnä. Venetsiastahan me oltiin taannoin samaa mieltä, että se ei ehkä ole niin mahtava paikka kuin odottaisi. Ja turistiaikaan se on kyllä aika kamala. Pizzaa en ole siellä syönyt, ehkä olisi pitänyt. Viime kesänä käytiin ja saatiin kyllä maailman huonointa palvelua ravintolassa, eikä kovin kaksista lasagnea. Mutta onhan siellä oma tunnelmansa. Muuttaminen veneellä - ei ehkä tunnukaan enää niin isolta asialta oma mahdollinen muutto kerrostalon kolmannesta, jossa ei hissi vedä juuri kauppakassia suurempaa tavaraa :)

Ihanaa syksyä ja myöhästyneesti onnea myös kihlaparille! <3

 
15. syyskuuta 2012 klo 7.39 , Blogger Inka kirjoitti...

Niinpä, vähän nyt jälkeenpäin harmittaa mutta ymmärrät varmaan ko oli kuuma pizza eessä niin asiat oli pakko laittaa tärkeysjärjestykseen... :D

 
15. syyskuuta 2012 klo 7.42 , Blogger Inka kirjoitti...

:D Kiitti! Mää söin aikaisemmalla reissulla pizzaa jostain ihan perus turistiraflasta ja se kokemus jätti kyllä vähän kylymäksi, sillä tilanne oli sama kun sulla, maailman huonointa palvelua. Nyt oli toki kans, mutta se ei tuntunu niin pahalta kun hinnoissa ei näkyny ihan hirviää turistihuijausta.

Pittää en kerralla itelläki pittää mielessä tuo venetsialainen muuttotapa niin ei ehkä pala käpy niin helposti. Ja kiitokset toivotuksista ja onnitteluista! :)

 
15. syyskuuta 2012 klo 18.08 , Blogger sansu kirjoitti...

Tuli tästä postauksesta sellainen juttu mieleen, että kannattaa ladata City Maps -sovellus älypuhelimeen. Sieltä voi valita eri maiden ja kaupunkien karttoja, ladata ne puhelimeen ja sit katsella niitä ja käyttää GPS:ää ilman nettiä! Aivan mielettömän hyvä sovellus ja osoittautui kullan arvoiseksi meidän balkanin turneella.

 
15. syyskuuta 2012 klo 19.23 , Blogger Inka kirjoitti...

Kiitti vinkistä! Mulla on hankinnan alla superpuhelin aka älypuhelin, ja siihen täytyy kyllä sitten asap hankkia tuommonen sovellus. Ootan innolla sitä, kun voi lukia karttaa ison paperikartan sijaan kännykästä...

 

Lähetä kommentti

Antaa tulla!

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu