Kesäkokk.. siis -lukemista!

Katuruoka on parasta! New Yorkin gyrot, Istanbulin kebabit, Beirutin Manoushe, Lissabonin Pastel de Natat, listaa vois jatkaa vaikka huomiseen. Kaikkia noita edellä mainittuja sapuskoja yhdistää se, että ne kaikki on sitä kuuluisaa street foodia: halpaa, hyvää ja sitä samaa, pitä paikallisetkin naamoihinsa vetelevät.

Meikätyttö rakastaa street foodia. Kaikki Michelin -tähet ja muut fine dining -mestat saa painella mun puolesta vaikka Iihin, sillä katukeittiön sapuska on yleensä noita ravintolamurkinoita reilusti parempaa. Jotain kertoo se, että aivan road tripin aluksi suunnattiin New Yorkissa gyro -kojulle, ja mentiin vasta sitten kylläisinä nukkumaan. Katuruuan on pakko olla hyvää, sillä jos sitä ei kukaan osta, ei koju kauaa menesty.

Mää oon oikeastaan vielä aika noviisi, mitä katuruokiin tulee, sillä katuruuan mekka taitaa olla tuolla Kaakkois-Aasian puolella. Koska matka sinne on vielä tekemättä, voin tyytyä ihastelemaan sen maapallon osan katuruokia kirjasta, jonka sain haalittua käsiini.

Lonely Planetin the world's best street food - where to find it and how to make it julkaistiin tänä keväänä, ja se on jo useamman kuukauden killunut tuolla meidän keittiön keittokirjojen välissä. Vielä en ole yheenkään reseptiin tarttunut, mutta siitä huolimatta mun mielestä on aiheellista saattaa teidänkin tietoonne tämän kirjan olemassa olo, sillä oon aivan varma, että lukijoiden joukosta löytyy katuruokafaneja.

Kirja on aivan mahtava, sillä kuten nimi jo kertoo, siinä kerrotaan katuruuasta kaikki oleellinen: mitä se on ja mistä sitä löytää. Sitä on ollut tekemässä useita LP:n kirjailijoita ympäri maailmaa, ja sen vuoksi kustantaja uskoo, että kansien sisäpuolelle on saatu ahdettua maailman parhaat katuruuat. Sapuskoista kerrotaan paitsi reseptit, myös se, miten sitä kuuluu syödä, mistä sitä saa, paljonko ruuasta kannattaa maksaa ja mistä ruoka on lähtöisin.

Ruuat on jaoteltu suolaisiin ja makeisiin, ja löytyipä kansien välistä muutama tuttukin:

Sen lisäksi, että kirja antaa reseptit jo maistelluille katuruokaherkuille, voi sen avulla fiilistellä tulevaa reissua ruuan tiimoilta. Nyt ainakin tiiän, että jos matkustan Ranskan Polynesiaan, tilaan ensimmäisenä eteeni annoksen Poisson Cruta. Ennen matkaa sinne kuuluisaan Kaakkois-Aasiaan tuun olemaan nenä kiinni kirjassa siltäkin varalta, että nirsona ruokailijana osaan sitten välttää kaiken maailman ällötyksiä, joita katukeittiöt tulevat eittämättä olemaan pullollaan. Lisäksi on tietty ihan kiva tsekata, mistä maailman äärissä saa katuruokaa, jossa ei ole sikaa.

Katuruokaa kritisoidaan useissa matkaoppaissa siitä, ettei se ole hygieenistä. Minä kuitenkin uskon, että on parasta ruokailla siellä missä paikallisetkin, eikä missään mäkkärissä. Ja kaksi ruokamyrkytystä saaneena (tää on se millä kantsii leuhottaa, tiedän) voin sanoa, että ei se nyt niin paha ole, ja todennäköisimmin se turistiripuli tulee jostain ihan muualta kuin katuruokakojusta.

Voi olla, että kunhan kesäloma pärähtää käyntiin, sitä juhlistetaan kotitekoisilla Pastel de Natoilla, tai siis Pastel de Belemeillä, mikä on kuulemma sama asia mutta vielä parempaa, jos vaan mahdollista.

Löytyykö muita gyron fanittajia vai mikä on teikäläisten katuruokasuosikki ja mistä sitä saa? :)