Päivä mun matkassa

Lueskelin vähän aikaa sitten Lauran tekemää postausta, missä se kertoi oman päivänsä kulusta. Se oli sen verran erilainen verrattuna omiin arkipäiviini, että päätin tarttua Lauran haasteeseen kertoa omasta päivästäni. Tänään oon siis yrittäny pitää kameraa mukana ja kuvata muitakin arkijuttuja kuin ruokaa.

Mulla on ollu viime päivinä tapana herätä tuntia ennen kellonsoittoa, ja niin kävi tänäänkin kun heräsin vähän ennen seitsemää siihen, että mulla soi päässä se gainomaxin mainosrenkutus, arh! Ei muuta kuin ylös ja tietokone auki ja töihin.

Kasin pintaan herätyskello muistutti olemassaolostaan, ja tunnin työnteon jälkeen ajattelin vetasta naamaan vähän aamiaista. Jääkaappi oli melkoisen tyhjillään, joten kehittelin aamupalan edellispäivän ruuasta. Teen tosiaan töitä kotoa käsin, joten aamupäivät menee työhommissa rennosti yökkäreissä ja samalla aamiaista mutustellen. Neljän tunnin jälkeen päivä oli pulkassa, ja klikkauduin ulos työsähköpostista.

Koska mulla oli illalla edessä treenien veto, ajattelin ottaa aikaisesta heräämisestä kaiken hyödyn irti ja treenata vähän itsekseni. Hankin kahvakuulan helmikuussa ja tämän viikon maanantaina raskin viimein ostaa itelleni salihanskat ja heitin samalla hyvästit parkkiintuneille käsille. Parasta kahvakuulaviihdettä on tietysti How I Met Your Mother, mihin oon saattanu olla vähän koukussa reilin jälkeen…

Karim oli hivenen heikolla hapella koko päivän ja oli sen vuoksi mun kans kotona. Iltapäivän puolella se alko olla siinä kunnossa että jakso jo vähän liikkua, ja käytiinki ulkoilemassa sen verran että saatiin käytyä kaupassa. Päätettiin tehä vähän spesiaalimpaa sapuskaa yhteisen iltapäivän kunniaksi, ja nykästiin pöydälle kunnon tortillaherkut. Homma meni niin pitkälle, että tehtiin ite tacokastike ja myös guacamole.

Sapuskan jälkeen otettiin vähän aikaa rennosti. Mulla oli treffit ennen treenejä Hanne-Kaisan kanssa sen luona, ja lähinki melko hyvissä ajoin rossailemaan toiselle puolelle kaupunkia. Matkaa oli rapiat yheksän kilometriä ja vastatuuli oli aivan hirviä. Pääsin kuitenki perille ja pari tuntia meni hetkessä, ja sain vielä tuliaisia Kreetalta!  Seittemän maissa ei auttanu muu ku hypätä pyörän selkään ja polkasta parin kilsan päähän Normaalikoululle vetämään peruskurssin treenejä. Treenit meni mainiosti, mulla on seittemän oppilasta joista kuus oli paikalla, yks on vaihtari joten opetus tapahtuu osaksi kahella kielellä. Tänään mulla oli tosin kieli jotenki aivan solmussa, ja kangertelin paitsi englannissa myös suomessa. Ehkä ens kerralla sitten paremmin.

Reenien jälkeen jäätiin vielä juoruaan Pasin ja Marian kans vähäksi aikaa kunnes tajuttiin että kello on vaikka mitä ja kilometrejä edessä vielä seitsemän. Ajeltiin pikaisesti kotiin ja tässä sitä nyt nöretetään suihkunraikkaana iltapalarahka naaman edessä. Yleensä oon jo kympin pintaan menossa nukkumaan, mutta tännään pittää näköjään vähän valvoa.

Että tämmöstä tänään!