Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Kävelyretkellä viinitarhassa

archie gone lebanon

Reissuelämää ja vähän muutaki!

torstai 12. tammikuuta 2012

Kävelyretkellä viinitarhassa


Syyskuun Saksan-reissulla pääsin toteuttamaan yhen mun haaveista, nimittäin riensin käveleskelemään pitkin viinitarhaa! Tämä viinitarha jossa vierailtiin sijaitsi Volkach-Fahrin kylässä ja oli aivan valtava!! Sillä oli sata eri omistajaa, joista kaikki oli pientilallisia. Sata vuotta sitten omistajia oli kuulemma ollu paljon vähemmän, mutta vanhempien kuoltua perheen lapset on jakanu alueen keskenään, ja sen vuoksi omistajia on nykyään niin paljon. Tuolla oli niin uskomattoman nättiä, nyt ku katoin kuvia monta kuukautta reissun jälkeen tuli aikamoiset kylmät väreet ku näin nuo kuvat ja muistin, miten käsittämättömän siistiä siellä olikaan!

Näitä kuvia on sitten muutama...

Viinirypäleitä! Jos kattoo tarkaan niin huomaa että näistä ne on jo poimittu...
Tässä näkyy rypäleet ja myös ne mahtavat maisemat, minkä ympärillä tuo viinitarha sijaitsi
Jostain syystä olisin ajatelllu, että tämmösiä maisemia löytyis Italiasta tai Ranskasta, mutta ei Saksasta..



Punaviiniä! Tiesittäkö että se väri tullee siitä, että viinin annetaan kypsyä kuorten kans ja ne otetaan vasta lopuksi pois?



Koska oli syyskuu, viinirinteillä oli sadonkorjuu käynnissä. Tuolla viinitarhalla yli puolet noista rypäleistä poimitaan käsin, joten sinne tarvitaan aikamoinen märä työvoimaa. Bongattiin kesken kävelyretken pieni porukka, jotka oli korjaamassa satoa ja käytiin moikkaamassa niitä.


Sadonkorjaajat oliki hivenen vanhempia mitä aluksi näytti
Määki kokeilin tuota hommaa, ei noilla leikkureilla rypäleterttujen poimiminen hoitunu yhtä kätevästi ku noilla konkareilla

Tää 77-vuotias leidi oli hengannu viinitarhalla nelivuotiaasta asti!


Vaikka reissu oli aivan mahtava, ei se kuinkaan ollut aivan unelmien täyttymys. Olin ensinnäki vähän pettyny siitä että noita rypäleitä ei oo tarkotettu syömiseen, vaan tuon alueen ihmiset hakkee lähikaupasta ne Espanjasta tuodut rypäleet ja vetelee niitä nassuun, aivan kuten mekin. En tajua että miksi ne ei voi kasvattaa niitä rypäleitä sen verran reilusti, että osa vois mennä syömiseen. Sen verran mitä maistoin, niin mun mielestä  nuo rypäleet (tai ainakin se lajike mitä maistoin) oli aivan yhtä hyvää ja makeaa kuin ne, mitä kaupasta saa.

Toinen juttu  mihin olin vähän pettyny oli se, etten päässy avojaloin tallomaan rypäleitä puutynnyrissä... Kaikki on vissiin nykyään niin koneellistettua että sitä ei enää harrasteta. No, näistä kahdesta asiasta huolimatta reissu oli aivan mahtava, eikä menny hukkaan, vaikka en pahemmin viinejä maistellukaan!

Tunnisteet:

4 kommenttia:

14. tammikuuta 2012 klo 11.28 , Blogger rva ruusunen kirjoitti...

Aivan mielettömän ihania kuvia!

 
14. tammikuuta 2012 klo 12.30 , Blogger Inka kirjoitti...

rva ruusunen: Kiitti! Tuo paikka oli kyllä upea!

 
14. tammikuuta 2012 klo 12.54 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Ihan mahtavan näköstä!!! ai siis käyttääkö ne nuo kaikki sit vaan viineihin jos ei kerta syötäväks yhtää? t. salla

 
15. tammikuuta 2012 klo 10.32 , Blogger Inka kirjoitti...

Salla: Joo, voitko kuvitella mitä tuhlausta! Hakia nyt espanjasta asti rypäleet syötäväksi vaikka omalla takapihalla kasvaa niitä pilvin pimein.

 

Lähetä kommentti

Antaa tulla!

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu