Pastellinen Pariisi
Mää oon yhdistäny Pariisiin aina jotenkin todella vahvasti karusellin. Tai no, ihan sama mihin mennään, oon aina tosi innoissani noista pastellinvärisistä muovieläimistä, jotka keinuttelevat rauhalliseen tahtiin eteenpäin. Eiffelin tornin vieressä oli muiden turistihoukutusten joukossa karuselli, mihin en menny, mutta jota ihastelin.
Sen lisäksi että karusellikyyti jäi välistä, niin jäi myös ostamatta pastellinvärinen kimalteleva Eiffel -torni. Samalla skipattiin vierailu itse tornissa, sillä ympäri tornia luikerteleva jono oli valehtelematta satojen metrien mittainen, ja porukka oli selvästi varautunu pitkään jonotukseen kirjojen ja muiden viihdykkeiden kanssa. Pitkään jonoon saattoi tietenki vaikuttaa myös se, että tuolloin oli sunnuntai, mutta en usko, että torni olis ollu jonotuksen arvoinen muinakaan päivinä. Ainakaan näin lievästi korkeanpaikankammoisen näkökulmasta.
Löytyykö tornissa vierrailleita, oonko aivan väärässä?
Tunnisteet: Pariisi
3 kommenttia:
Mä oon kyllä tyytyväinen että kiipesin torniin, tosin "vaan" kakkostasolle mut kuitenkin. Makeet näkymät :) Mulla nyt muutenki on aina pakko päästä kaupungin korkeimpaan paikkaan, jotta pääsee näkee että kuin suuria kaupungit oikein on :)
-Anni
Oiii, taas niiiin ihania kuvia. Minä oon käynyt vain tornin alla. :D Käyppäs vierailulla mun blogissa, siel on jottain sulle. ;)
Anni: Ehkä se soveltuu hurjapäille! :) Minä ihailen maisemia turvallisesti jostain mäen tai kukkulan laelta, ei tunnu niin hurjalta..
Laura: Sama, tornin alla oli riittävän jännää mulle. Ja pittääpä käyvä! Ja kiitti! :)
Lähetä kommentti
Antaa tulla!
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu