Ei se urheilukaan aina ole niin vakavaa...

Matkustettiin reilu viikko sitten Brightoniin Taekwon-Don maailman cupiin. Karim meni kisaamaan ja minä onnistuin saamaan pressipassin tapahtumaan, ja heiluin siellä kameran kanssa kuvaamassa. Urheilusuorituksia kuvatessa on itsestään selvää, ettei jokainen ruutu voi millään olla onnistunut. Kohteet liikkuvat jatkuvasti eikä varsinkaan ottelussa voi koskaan tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu. Sen vuoksi erityisesti matsin kuvaaminen on melko haastavaa, varsinkin kun tavoitteena on saada niitä onnistuneita kuvia, joissa kohteet (tässä tapauksessa suomalaiskisaajat) näyttävät hyvältä eivätkä miltään reppanoilta.

Niitä onnistuneita kisakuvia laitan näytille joskus myöhemmin, mutta näin lauantai-illan piristyksenä aattelin heittää tiskiin muutaman hupikuvan, mitä kisoista tallentui muistikortille. Suomalaisten näkökulmasta kilpaurheilu on aina hurjan vakava asia, ja haluankin muistuttaa tällä postauksella, että asioita voi tehdä tosissaan mutta pilke silmäkulmassa, ja itselleen on osattava nauraa. Sillä varauksella, että joku kuvissa esiintyvistä ihmisistä joskus lukaisisi tämän postauksen ja ottaisi kuvista nokkiinsa, oon laittanut kuvia ainoastaan mua alempivöisistä kisaajista. Okei, on siellä yksi mua vanhempi kolmonen, mutta häntä noista kuvista tuskin tunnistaa... Ei siis pitäisi tulla mitään sanomista.

Matsista sen verran, että kyseessä on tosiaan pisteottelu missä kontaktin pitkäisi olla kontrolloitu. Potkia ja lyyä saa ainoastaan pään ja yläkropan etupuolelle, ei vyön alapuolelle. Kuten näistä kuvista saattaa huomata, matsin tiimellyksessä saattaa kuitenkin joskus tulla pari osumaa myös pistealueen ulkopuolelle...

Iso, paha suomalainen mörkö hyökkää!

"Mää annan sulle eka turpaan ja annan nää sitten mulle" Ja takamushan ei varsinaisesti oo pistealue, mutta nyt kävi näin.

Jos ottelu äityy liian pelottavaksi, on hyvä välillä vähän hakea läheisyyttä matsivastustajasta, niin jaksaa taas.

Toisilla on gasellimaisia pakoliikkeitä, toisilla taas hivenen huono sihti (vyön alle ei tulis potkia lainkaan).

Vihainen pienempi kaveri sai isomman matsaajan säikkymään, onneksi vasemmassa reunassa on koutsi ottamassa vastaan.

Myös suorin jaloin hyökätessä saa vastustajan juoksemaan karkuun.               "En millään haluais lyyä mut on pakko!"

Don't get me wrong, Taekwon-Do on paras laji mutta ei sekään aina näytä maailman viksuimmalta.

Niin ja kuvathan on varsin ajankohtaisia, sillä tänään vietetään epäonnistumisen päivää. Aina ei voi onnistua, ainakaan kuvissa!