Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Pietarilaisia herkkuja nähtävyyksillä kuorrutettuna

archie gone lebanon

Reissuelämää ja vähän muutaki!

perjantai 26. lokakuuta 2012

Pietarilaisia herkkuja nähtävyyksillä kuorrutettuna


Meidän toinen päivä Pietarissa ei alkanut aivan yhtä hyvin kuin ensimmäinen, sillä ikkunasta tervehti iloinen tihkusade, jes! Se ei kuitenkaan reissaajaa masenna, joten iskettiin kunnon vaatekerta ylle (neulepaita JA huppari sekä KAKS kaulahuivia), niin kyllä tarkeni. Sunnuntain tarkoitus oli käydä katselemassa paria nähtävyyttä ja käydä vähän maistelemassa paikallisia herkkuja.

Nuo nähtävyydet eivät hirviästi yleensä kiinnosta, sen verran että ne pitää nähdä ja se on sitten siinä. Pietarissa semmoisiin kohteisiin kuulu tasan kaksi paikkaa: talvipalatsin aukio ja verikirkko. Aamuisessa sateessa suunnattiinkin ensimmäisenä ihastelemaan talvipalatsia, ja olihan se komea.

Tähän väliin täytyy kiittää Sansua loistavasta vinkistä, sillä mimmin vinkkaama CityMaps -sovellus oli meillä ekaa kertaa käytössä ja se oli kyllä aivan loistava peli! Offline -tilassakin saatiin irti paitsi todella tarkat kartat, jopa infopätkiä eri nähtävyyksistä. Tuossa paikan päällä opittiin muun muassa, että valtava palatsi rakennettiin 1700 -luvulla, mutta noiden palatsin päälle istutettujen ihmispatsaiden henkilöllisyys jäi vielä mysteeriksi.


 Saatuamme pitkiä katseita paikallisten miliisien toimesta päätettiin jättää poseeraushommat sikseen ja suunnata johonkin lämpimään. Keli oli tosi kalsea, joten lämmin kuppi teetä sisätiloissa alkoi houkuttaa melkoisesti.

Suunnattiin lähemmäs kaupungin pääkatua Nevsky Prospektia mutta ei menty aivan sinne saakka vaan vähän pienemmälle Bolshaja Konjusennaja -kadulle. Sieltä etittiin neuvostoliiton aikainen kahvila, jossa myytiin donitseja. Tiedettiin oottaa melko tylyä palvelua mutta edullisia ja herkullisia donitseja eikä jouduttu pettymään. Tila oli melko ankea, sillä ovet oli apposen auki, lämmitystä ei ollu ja huonekalut oli vähän renkkanoita pyöreitä pöytiä ja niiden ympärille kasattuja tuoleja. Palvelu oli melko suoraa eikä hymyjä herunnu, mutta donitseja onneksi. Teetä ei  mestassa myyty joten sain heittää hyvästit paitsi sille idealle, myös haavelle lämpimästä sisätilasta sillä lämmin tuolla ei todellakaan ollu. Tilattiin neljä donitsia ja Karimille maitokahvia, jota tuli lopulta kaks kupillista. Makso yhteensä 80 ruplaa eli alle kaks euroa.

Tsuumailtiin myös vieraisiin pöytiin ja kukaan ei tilannu mitään muuta kuin noita donitseja. Lapsilla oli lautasilla neljä ja aikuisilla miehillä jopa kuus donitsia. Me oltiin siis melko säälittäviä meidän kaks per naama -annosten kanssa. Vaikka tarjolla ei ollu mulle mitään juotavaa, palvelu oli melko ynseää ja paikka tosi kylymä, tykkäsin tuosta ihan hulluna, varmaan reissun parhaimpia kokemuksia. :D




Koska ei saatu sitä kaivattua lämpöä tuosta mestasta, päätettiin jatkaa matkaa toiseen. Donitsien jälkeen mentiin piirakalle Stolle -ketjun kahvilaan, missä oli onneksi lämmintä ja teetäkin tarjolla. Tilattiin kana- ja omenapiirakat ja oli melko hyviä, tosin tuollakaan palvelu ei ehkä jenkkien tasolle yltäny...

Piirakat oli mahtavia, erityisesti tuo suolanen ja saatinki siitä vähän inspiraatiota kotikokkailuihin, pitää yrittää tehä vastaavaa kotonakin.




Kunhan oltiin lämmitelty tarpeeksi näytettiin taas nokkaa vähän ulkona, ja sadekin alako lakata, jes! Jäljellä oli enää sen toisen nähtävyyden tsuumailu ja käppäiltiin verikirkolle. Kirkon vieressä sijaitsee Pietarin suurin matkamuistotori, ja vaikka nuo tuommoset on yleensä aivan kauheita mestoja, käytiin kiertämässä tori, sillä vesisateen vuoksi siellä ei ihan hirviä meno tuntunu olevan. Tyydyttiin kuitenkin vaan ihastelemaan maatuskoja ja -huiveja, sillä kotoa niitä löytyi jo. Oltiin myös erittäin hämillään siitä, että joku myyjä kävi kauppaamaan meille tavaroitaan Suomeksi! Selkeästi on tullu liian vähän reissattua lähihuudeilla..




Lopulta käytiin vielä ihastelemassa verikirkkoa ja onhan se upea, ehkä kauneimpia kirkkoja mitä on! Karim oli aluksi melko ihmeissäni meikän kirkonhehkutuspuheista, mutta yhty niihin täysin tuon nähtyään.

Illalla meidän oli tarkotus nähä vielä sitä toista venäläistä mimmiä, Nataliaa, mutta lopulta tiiviiden tekstiviestilähettelyjen jälkeen tultiin siihen tulokseen, että meidän aikataulut vaan ei natsaa yhteen ja päätettiin jättää treffit välistä. Harmitti, sillä  olin roudannu sille mukanani Suomesta lahjan ja olis toki ollu ihan mahtava nähä sitä pitkästä aikaa, mutta pitää toivoa että ehkä ens kerralla.

Illalle jäänyt aika käytettiinkin sitten tehokkaasti vielä kaupungin kauimpaisten kolkkien tsuumailuun ja oltiin vaihteeksi aivan rättipoikki, kun hostellille päästiin.

Tunnisteet:

2 kommenttia:

27. lokakuuta 2012 klo 21.03 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Moi Inka!
Olet aiemmissa postauksissasi maininnut känkky paikoista. Joten voisitko suositella hyvää ja halpaa känkky paikkaa täältä Oulusta? :) <3

Terveisin,
Piipittäjä Pirita

 
28. lokakuuta 2012 klo 9.05 , Blogger Inka kirjoitti...

Moikka!

Paras ja halvin on mun mielestä ehottomasti keskustassa sijaitseva Ninwe, mutta se taitaa olla tällä hetkellä rempassa. Muita on hyviä on nuo keskustan peruskänkkylät, Da Max ja La Festa. Kannattaa tsekata kaenkky.comista suosituksia, mää kun en kuitenkaan edes ihan joka kuukausi käy känkyllä niin saattaa kaikki uudet hyvät paikat mennä ohi. :)

 

Lähetä kommentti

Antaa tulla!

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu