archie gone lebanon: 100 Shades of Blue

Tittidii, täällä meikäläinen taas on! Tunnistatteko kuvasta iloisen lomanaaman ja rentoutuneen olon? No ette varmaan, sillä meikämimmi on siinä niin kaukana, mutta voin taata, että naamalla on messevä hymy.

Palattiin tänä aamuna takaisin Suomeen, ja oltiin perillä Helsingissä joskus aamuyhdeksältä. Koko reissu meni tosi hyvin ja rentouttavasti, mitä nyt meille sattui todella huonot kelit sinä ainoana päivänä, kun päästiin käymään Saksassa, mutta eipä sille mahtanut mitään. Vietetiinkin aika paljon aikaa suklaa- ja pähkinävarastoja täydennellen. Huonosta säästä (+1 ja hyyyyytävä viima, ja tietty myös lunta ja alla kesärenkaat) huolimatta yritettiin ottaa tästä lyhyestä visiitistä kaikki irti ja vierailtiin paitsi Travemünden sataman lähellä Lübeckissä, myös alle sadan kilometrin päässä sijaitsevassa Hampurissa. Paljon jäi näkemättä kelien vuoksi, mutta voisin kuitenkin sanoa, että jonkinlainen kuva molemmista kaupungeista jäi.

Nämä kuvat on otettu ensimmäisenä meripäivänä matkalla Saksaan, kun meitä hellittiin tajuttoman ihanalla auringonpaisteella. Kannelle oli pakko päästä hakemaan vähän aurinkoterapiaa, ja vaikka mun kalmankalpeaan nassuuni ei juuri väriä ehtinyt tarttua, oli tuo oleskelu auringossa aivan mahtavaa. Kannella tietysti tuuli tosi kovasti, mutta löydettiin suojaisa paikka missä pystyi ottamaan arskaa ainakin sen pari tuntia, ennenkuin tuli sen verran kylmä, että oli pakko painella takaisin hytin suojiin.

Menomatka kesti siis sen 27 tuntia, ja se meni yllättävän nopeasti. Tuon reissun avainsana olikin rentous, ja otettiin iisisti oikein olan takaa, kun siellä paatissa ei juuri muuta puuhaa syömisen ja makoilun lisäksi ollut. Toki urheiltiin molempina meripäivinä, sillä laivasta löytyi toki sali, melko alkeellinen sellainen mutta kiitos puolapuiden ja mielikuvituksen, saatiin aikaan melko hyvä treeni.

Ja rentoudesta kertonee jotain myös se, että luin molempien meripäivien aikana yhden kirjan. :)