Lääkehuuruisia tuliaisia

En juurikaan käytä mitään lääkkeitä, ehkä kerran vuodessa särkylääkettä ja sekin pakosta. Sen takia olinkin melko yllättynyt omasta reaktiostani, kun Study and the City -blogin ihana Ulla suositteli mulle ennen jenkkireissua ostamaan Cepacol -nimistä lääkettä. Kyseinen lääke on siis tarkoitettu kurkkukipuun, ja se kuulemma tekee kurkusta tunnottoman, joten kipukin hälvenee. Pilleri on ulkonäöltään vähän samanlainen kuin Suomesta saatava Strepsils, mutta siihen ne yhteneväisyydet sitten jäävätkin.

Road tripillä Jani sai jonkun merisiilin kurkkuunsa, ja meikäläinen parhaana lääkemainostajana huuteli Janille sitten Walmartin lääkehyllyillä, että ostappa cepacolia. No Janihan osti, ja sillä tais mennä koko laatikko sen parin päivän kurkkukivun aikana. Mekin ostettiin tuliaisiksi kotiin yks boksi, sillä eihän sitä tiedä jos vaikka joskus tulis se kurkku kipeäksi (tähän mennessä on tullut vain Lissabonissa, ja arvaatte varmaan että Cepacolit eivät silloin olleet käden ulottuvilla).

Eilen kuitenkin road trip -kerhomme lääkärijäsen Janne tuli käymään meillä katsomassa kuvaamamme videon, eikä miehen puheesta meinannu saada mitään selvää, kun joka toisen sanan kohdalla kaveri köhi. Hyvinä hosteina tarjottiin lääkärikaverille tietysti pikaista helpotusta, eikä mennyt ko hetki kun Karim oli käsi ojossa tarjoten vieraalle Cepacolia.

Jannne kokeili, vaikka ei sillä oikeastaan ollu edes kurkku kipeänä. Sen lisäksi myös Karim kokeili, ja minäkin sitten innostuin. Kieli ja kitalaki puutu, ja ehkä pientä puutumista oli havaittavissa myös kurkussa. Todennäköisesti kurkun puutumisen olis varmaan huomannu paremmin, jos se olis ollu kipeänä. Että tämmöistä lääkkeiden huvikäyttöä tällä kertaa.

Ja arvatkaa mikä on parasta siinä että reissaa lääkärien ja sairaanhoitajien ja fysioterapeuttien kanssa? No ei tarvi ikinä huolehtia reissuille ensiaputarpeita, jes!

Onko muille Cepacol tuttu?

Ps. Mulla on kolmen tunnin päästä edessä hepatiittirokotus, viimein!