Matkapäiväkirjojen kuningas

Rakastan leikekirjoja. Leikkaamista, liimaamista, sommittelua, eri kynillä ja käsialoilla kirjoittamista sekä aikaavievää koristelua. Muistan kun näin kaverini Hanskin valokuva-albumin joskus yläasteella ja vannoin, että teen itselleni samanlaisen. Hanski oli koonnut kuvien ympärille liittyviä matkalippuja ja kuitteja ja koristellut sivut kauniilla käsialallaan ja pienillä piirrustuksilla. Albumiin oli panostettu, ja sitä oli todella kiva selailla. Lisäksi matkaliput ja muut muistot muistuttavat myös niistä hetkistä, joita ei valokuviin ole saanut napattua.

Vähän ajan päästä tein itselle samanlaisen albumin. Käytin tunteja koristeluun ja sommitteluun, ja tuota vuoden 2003 albumia onkin edelleen tosi mukava selailla. Yritin samaa viime syksynä tilattuani valtavan kasan paperikuvia, mutta jostain syystä aikaa ja innostusta yhtä intensiiviseen leikkelyyn, liimailuun ja sommitteluun ei ollut. Albumit jäi melko kaljuiksi, mutta sainpa ainakin melkein kaikki kuvat liimattua sivuille.

Nyt yritän sitten uudelleen, hieman eri tavalla. Vaikka olen vuosia ollut sitä mieltä, että moleskine -hommat on täyttä hienostelua ja kirjat ovat äärimmäisen epäkäytännöllisiä rullattomien taustojensa vuoksi, on se tunnustettava: ostin oman moleskinen. Haaveilin pitkään reseptikirjasta, mutta se nyt olisi epäkäytännöllisyyden huippu. Sen sijaan hankin itselleni moleskinen travel diaryn, jotta edes joskus saisin kirjattua reissuistani muuallekin kuin tähän blogiin.

Aattelin näköjään olla siellä reilillä useamman vuoden, hyvä minä...

Kirjassa on melko kätevästi omat osuutensa eri mittaisille reissuille, suunnittelulle, budjetoinnille, pakkaamiselle, valokuville, osoitteille ja muille muistiinpanoille. Kapine on siinä mielessä kätevä, että siihen saa samaan paikkaan kirjattua kaikki reissua koskeva tärkeä tieto, mulla kun on noin kuus eri muistikirjaa joissa jokaisessa on jossain random -kohdassa kirjoitettuna jotain tärkeää. Toivottavasti tämän avulla saan siis tulevaisuudessa tärkeät asiat samoihin kansiin, ettei tartte joka asiaa tarkistaa sähköpostista!

Otin kirjan jo käyttöön, ja kirjoittelin sinne meidän tulevan reilin tietoja. Se tulikin oikeastaan tarpeeseen, sillä olin jo kaivamassa jostain irtopaperia, jolle kirjoittaa päiväsuunnitelma ja juna-aikatauluja. Sitä ei tiiä minne se paperi olis lopulta päätyny, mutta eipähän sitä tartte enää miettiä.

Ja jos jossain tämä helpottaa niin siinä, että samoja asioita ei tartte etsiä netistä monta kertaa. Kirjoitin tuonne tosiaan jopa niitä juna-aikatauluja, joten sieltä voi sitten tsekata ennen lähtöä Sarajevoon, että moneltako se juna sitten starttaakaan. Tietenkin olis ollu viksua kirjoittaa myös asemien tietoja, mutta ei kai kaikkea voi hoksata.

Parasta tuossa on tietenkin nuo hempeät tarrat ja upea kansi, en kai minä iliman noita olis tuota haksahtanu hankkimaankaan! Omani ostin Amazonista reilulla kympillä, muualla olis pitäny maksaa mansikoita.

Hyvä on kirja, vielä kun muistais kirjoitella..