Graffitisunnuntai ja suunnittelua
Heräsin eilen aamulla joskus yheksän maissa auringon paistaessa niin kirkkaasti, etten vaan saanut enää unta. Siitä sainkin inspiksen lähtä aamukävelylle, ja sain Kariminkin mukaan kun lupasin, että kotona ollaan ennen formuloita. Niinpä suunnattiin Hollihaan koirapuiston viereen tsekkaileen graffiteja! (Toim. huom: Just pari päivää sitten katoin kuvia puolentoista vuoden takaiselta nykin reissulta ja Graffiti Hall of Famelta, melkein yhtä siistejä!)
Nyt edessä olisi vihoviimeisten kouluhommien lisäksi tiukkaa road tripin suunnittelua. Ajateltiin edetä kaupunki kerrallaan siinä järjestyksessä, kun kaupungit vallataan. Muutama viikko ollaan jo nykin juttuja kateltu, ens viikolla siirrytään Miamiin. Tarkoitus olis tehdä jonkinmoiset päiväohjelmat tai ainakin tsekkailla riittävästi siistejä paikkoja, ettei paikan päällä tarvi sitten ihmetellä, että mitä täällä kantsiikaan nähä. Saati sitten jälkeenpäin kirota, että missattiin siistejä paikkoja sen takia ettei tajuttu ottaa niistä etukäteen selvää.
Miten te valamistaudutte reissuun, teettekö päiväsuunnitelmia vai meettekö vaan sinne minne nokka osottaa?
Tunnisteet: Oulu
3 kommenttia:
Kyllä ennen reissua tsekkaan ne "päänähtävyydet" mitkä on meleki pakko nähä, ja lisäksi tietysti ne omat must-seet. Omia must-paikkoja on ollu esim NYC:ssa Frendit-talo, Dublinissa U2:n eka keikkapaikka, Lontoossa H.P:n 9 ja 3/4 laituri ;)
Mutta onhan se ihan luksusta uuessa paikkaa vaan kulkea ympäriinsä mihin nokka näyttää :)
Ei vitsi en muistanukaan sitä Frendit-taloa! Pitääpä käyä kesällä tsekkaamassa niin voi fiilistellä. :)
Mä oon niin sikahuono suunnittelija että oikeen hirvittää myöntää. Noh, esimerkiksi tää puola: en ees tienny mikä raha täällä on käytössä ennenku pyörin lentokentällä ja totesin asian :D (kurssi selvis vasta päivien kuluttua, krhm...)
Ja nytki pohdittiin tässä, että skippaisko koko keskitysleirien näkemisen ja tekis jotaki muuta sen sijaan. Jossain vaiheessa ne päänähtävyydet selviää, mut välttämättä mulla ei ole minkäännäköistä hinkua mennä näkeen niitä edes.
Joo, vaikka kyse olis keskitysleiristä. Ei sillä etteikö ne nyt kiinnostais, mut mä en vaan yksinkertaisesti aina jaksa raahata itteäni panikoiden jokaiseen paikkaan. Mieluummin vaan chillailen ja päädyn milloin mihinkin! Tällä mennään. :D
Lähetä kommentti
Antaa tulla!
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu