Turbaanipäinen tyttö

M-I-E-L-I-S-S-Ä-Ä-N!!!

15-vuotiaana tartuin ensimmäistä kertaa Tracy Chevalierin Tyttö ja helmikorvakoru -kirjaan, oikeastaan pelkästään sen kannen takia. Lukaisin kirjan päivässä, ja sen jälkeen se oli hankittava myös omaan kirjahyllyyn. Jälkeenpäin olen lukenut kirjan useita kertoja, ja se on edelleen yksi ehdottomista lemppareista.

Silloin samaisena vuonna 2003 haaveilin siitä, että joskus näkisin oikeassa elämässä kirjan kannessa komeilleen kuvan. Selvitettyäni sen sijaitsevan Hollannissa, hain sellaiselle kielikurssille, minkä jälkeen tehtäisiin  parin päivän matka Amsterdamiin. No, Yli-Iistä käsin Amsterdam tuntui samalta asialta kuin Hollanti ja ajattelin, että tässä olisi mahdollisuuteni nähdä kyseinen teos. En kuitenkaan päässyt haluamalleni kielikurssille, sillä lopulta vietin reissun pari viimeistä päivää Pariisissa. Mona Lisan näkeminen ei kuitenkaan korvannut Jan Vermeerin Turbaanipäinen tyttö -maalauksen ihastelua.

Kunnes viime viikon tiistaina astelin iloisin askelin kohti Haagin Rijksmuseumia, maksoin 10,50 euron hintaisen sisäänpääsylipun, nappasin museon kartan käteeni ja suuntasin suorinta reittiä kohti huonetta, jossa tämän kyseisen Vermeerin oli määrä olla. Astuin tyhjään huoneeseen, löysin tieni maalauksen luo ja ihastelin sitä niska kenossa naamalla typerä virne liki kymmenen minuuttia. Sitten se oli nähty.

Koska museossa ei saanut kuvata (miten täydellinen tapa pilata maalausfanien lomareissujen kohokohdat), mulla ei ole tuosta hetkestä muuta muistoa kuin yllä oleva kuva. Se riittänee.