Päivämatka Sintraan

Lissabonin reissun lähestyessä loppuaan päätettiin Ainon kanssa tehdä päiväreissu johonkin toiseen kaupunkiin. Pikkuinen reissu oli suunnitelmissa alun alkaenkin, sillä seitsemän päivää samassa kaupungissa on toki mukavaa, mutta samallahan siinä voisi nähdä jotain muutakin. Aluksi suunniteltiin käyvämme eteläisessä Farossa tai pohjoisemmassa sijaitsevassa Portossa, mutta päädyttiin kuitenkin lopulta matkustamaan 45 minuutin päähän Sintraan, lähinnä rahallisista syistä, sillä sinne oli reilusti edullisempi junalippu ja todennäköisesti jos oltais Portoon tai Faroon asti lähdetty, olisi siellä ollut järkevää myös yöpyä. Kaiken hyvän lisäksi viihdyttiin Annen luona niin hyvin, ettei kaivattu kovinkaan pitkälle, joten paineltiin sitten linnakaupunki Sintraan!

Annen mukaan Sintra on linnoja täynnä, ja se olikin aikamoinen turistikaupunki. Eipä siinä, linnat oli todellakin hienoja, mutta autenttisuudesta nyt ei ollut hajuakaan. Nykästiin Ainon kanssa rautatieasemalla eri suuntaan kuin muut turistit, jotta saatais edes hetki olla rauhassa, ja ihasteltiin kaupungin erittäin ränsistyneitä mutta silti tosi söpöjä taloja. Lisäksi kun siellä täällä näkyi pikkuvilauksia linnoista, oli mukava kuljeskella rauhassa ilman ryysistä.

The real me.

Suunniteltiin aluksi että kierreltäisiin vaan ympäri kaupunkia ja ihasteltais linnoja ulkoa päin, mutta lopulta päästyämme ensimmäisen linnan kohdalle, alkoi sen sairaan kaunis puutarha houkuttaa ja ostettiin sitten piletit ja mentiin sisälle.

Vaikka Portugalissa oli meidän reissun aikana tosi kylmä, yks merkittävä ero Oulun heräävään kevääseen siellä oli, nimittäin vihreys! Kaikki puut oli jo komeasti lehdessä, ja vaikka sitä kasvillisuutta Lissabonissakin oli melko reilusti, vasta Sintrassa tajusin miten pitkällä kevät Portugalissa jo olikaan. Käveleskeltiin niiden upeiden puiden lomassa viimisen päälle laitetussa linnapuutarhassa ja kuviteltiin olevamme prinsessoja. Kyllähän se päivä menee niinkin!

Aino -prinsessa lukemassa karttaa

Siellä se rinsessa heiluttaa!

Välillä käytiin jo melko korkealla, ja maisemat oli sen mukaiset. Bongattuamme rinsessatornin meidän oli tietty pakko kiivetä sinne, harmi vaan että mulla on pieni korkeanpaikankammo. No, hitaita askeleita ja menoksi, hengissä selvittiin. Jossain vaiheessa eksyttiin tuonne puutarhaan, mutta se ei haitannut kun aikaa oli. Puutarhakierroksen päätteeksi vierailtiin vielä tuossa yllä olevassa kuvassa vilahtavassa rinsessalinnassa, mutta se oli suoraan sanottuna valtava pettymys! Huonekaluja ei ollut juuri missään huoneessa, ja suurin osa huoneista oli täynnä vaan jotain haisevia valokuvia ja tekstiä rakennuksen historiasta, joten ei Ainon kans varsinaisesti arvostettu mitenkään erityisen kovasti.

Linnakierroksen jälkeen suunnattiin tyytyväisenä kohti rautatieasemaa, sillä Sintra oli todella pieni kaupunki. Myöhemmin illalla kuultiin, että oltiin menty aivan väärään linnaan ja että siellä olis ollu paljon siistimpääkin nähtävää, mutta siinä vaiheessa se ei paljoa enää auttanut. Saatiin kuitenkin leikkiä päivä rinsessaa linnan puutarhassa, joten ei kai se hukkaan menny!

Kaupungista olis myös pitäny löytyä Kekkosen patsas, mutta se ei tullu vastaan. Ehkä sitten ens kerralla?