Tour de Eiffel

Bonjour! Täällä sitä ollaan, Pariisissa! Eilinen lento meni ihan hyvin, mitä nyt meille ei meinannut löytyä paikkaa Tukholman ja Pariisin välille lentokoneesta, mutta ystävällisellä hymyllä ja kärsivällisyydellä pääsee yllättävän pitkälle, tässä tapauksessa Pariisiin saakka! Ikävää oli toki se, ettei saatu Sallan kanssa vierekkäisiä paikkoja vaan istuttiin kymmenen penkkirivin päässä toisistamme, mutta sekin meni, kun oli riittävän väsynyt ja pääasiassa nukkui koko lennon.

Eilen meillä oli pieni episodi, siis sen lisäksi, että meinattiin jumiutua Tukholmaan. Pariisiin päästyämme suunnattiin tietty eka hotellille, ja matkaan meni nopsaan vajaa kaksi tuntia sisältäen edestakaisin kävelyä Garo du Nordin asemalla sekä Rome -metroaseman ympärillä. Kun lopulta päästiin hotellille, ilmoitti respan mukava poika että ollaan väärässä paikassa. Tämän hotellin omistajalla on kaksi hotellia, ja me oltiin alun perin menossa sinne missä oltiin eilen, mutta sitten meidän piti vaihtaa tähän toiseen. Vaikka olin tietoinen tästä vaihdosta, olin silti koko ajan siinä uskossa että ollaan menossa siihen toiseen hotelliin. Pienten naurahtelujen jälkeen respakaveri tulosti meille tarkan kartan toisen hotellin sijainnista, ja sanoi sinne kestävän kävellen noin puoli tuntia. No mehän käveltiin, ja siihen tuhraantui ehkäpä tunti. Saatiinpa samalla ihastella Pariisin perjantai-illan huumaa. Tyytyväisinä astuttiin huoneeseen ehkä neljä tuntia sen jälkeen, kun kone oli laskeutunut, eli ei menny etes kauaa...

Ei liene kenellekään yllätys, että nukahdettiin salamana eilisten seikkailujen jälkeen. Aamulla noustiin jo seitsemältä, ja suunnattiin kaupungille melko aikaisin. Ehdittiin tämän ekan päivän aikana nähdä ne kaikkein kuuluisimmat nähtävyydet, mutta yhden kuuluisan turistiansan kohdalla viivytiin useampi tovi.

Oon ollu aikaisemminkin Pariisissa, kesällä 2003, eli Eiffel on tuttua kauraa ja nähty. Siitä huolimatta hihkaisin ilosta ja tartuin Sallaa hihasta kun näin ensimmäisen vilauksen tuosta 10 100 tonnia painavasta tornista. Se oli meillä päämääränä koko aamupäivän, ja käveltiin sitä kohti, välillä se tuli vastaan oikealta ja välillä vasemmalta. Aika uskomatonta, miten se oikeasti näkyy vähän väliä pitkin Pariisia kävellessä.

En olis ikinä uskonu miten fiiliksissä voisin olla tästä kaupungista! Ei tää nyt mitenkään Lontoon tai New Yorkin veroinen oo, mutta äärimmäisen positiivinen yllätys. Viime reissulta ei jääny mitenkään ruusuista kuvaa, ja olin yllättynyt että tällä kertaa ei tarvinnu paljon kiillotella.

Otettiin tosiaan Sallan kanssa pienimuotoinen välikuolema tänään Eiffelin edustalla olevassa puistossa ja samalla ihailtiin tornia, ja napattiin noin 100 turistikuvaa tornin edustalla, mutta eipähän oltu ainuita. Välillä oli tosi kuuma, mutta heti kun aurinko meni pilveen niin se oli sitten siinä. Onneksi pilvet ei ollu kovin isoja niin aina vähän väliä saatiin nauttia lämpimästä auringonpaisteesta. :)

Ja pakko sanoa näistä kuvista, osassa on hieman kokeellisia horisontteja, mutta laitetaan kaikki mun innokkaan valokuvaajan piikkiin. Lisäksi nää pystykuvat on valtavia, mutta jostain syystä en saa muokattua niitä paremmiksi, koittakaa jaksaa skrollata alaspäin.

Ei varmaan tarvi sanoa, että mukavaa on? Näin lauantai-illan kunniaksi ei menty mihinkään ulos, vaan avattiin parveke ja saatiin Pariisin yöelämä meidän luo. Tuossa on nimittäin tien toisella puolella menossa keikka, ja se kuuluu aivan selvästi myös tänne meidän huoneen sängylle. :)

Au revoir! <3