Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Oodi rakkaille reissukengille

archie gone lebanon

Reissuelämää ja vähän muutaki!

maanantai 28. tammikuuta 2013

Oodi rakkaille reissukengille

Belgrad, toukokuu 2012

Brighton, heinäkuu 2010                                                                                                  Pariisi, toukokuu 2012


Yksi tärkeimpiä juttuja reissua varten pakatessa on miettiä, mimmoiset kengät sinne laukun uumeniin sujauttaa. Minä oon suosinu pelkästään matalapohjaisia kenkiä, sillä en pysty kovin montaa tuntia kävelemään korkkareilla, vaikka pieni korko ei olis monesti pahitteeksi. Ohutpohjaiset tennaritkaan ei oo ollu paras reissukenkävalinta, sillä oon huomannu, että jalat kipeytyy supernopeasti ja koitankin aina välttää ottamasta niitä reissulle mukaan, sillä meikämimmihän ei ota ko yhet kengät mukkaan, ja niillä on sitten pärjättävä.

Oonki mietiskelly tässä jo tovin sitä, mitä pakkaan mukaani jenkkireissulle ja samalla myös sitä, että mitkä on ne kengät jotka saavat mukaan lähteä. Tietty kuukauden mittaisella reissulla tarvii useammat kengät (tai siis ei tarvi, mutta on kiva käyttää välillä muitakin kuin niitä yksiä ja samoja), mutta todennäköisesti tuun hankkimaan ne paikan päältä, sillä no, it's USA.

Aikaisemmilla kesäreissuillani oon päässy melko helpolla: kaikilla reisboilla oon tallannu vuonna 2010 ostetuilla vagabondin nahkakengillä, jotka on jo parin vuoden ajan vedelleet viimeisiään ja voi olla, että ens elokuussa niistä ei ole enää mitään jäljellä. Ohuesta pohjastaan huolimatta niillä on ollu tosi mukava käpsytellä ympäri maailmaa (kirjaimellisesti, sillä ne on olleet mukana jokaisella reissulla aina sään salliessa), ja itkenkin katkeria krokotiilinkyyneliä, kun kengät ovat selkeästi tulleet tiensä päähän.

Beirut, toukokuu 2010

Lissabon, huhtikuu 2012
Tämän postauksen pointtina olkoot siis näiden kenkien ylistys. Kun sen jälkeen kun on saanut tallattua rakkojen kautta kengät omille jaloilleen täydellisiksi sujauttaa popot jalkaan ja antaa mennä, on olo mitä onnellisin. Erityisesti reissaajalle kengät ei oo vaan joku asia, mitä laitetaan jalkoihin vaan ne on se asia, mikä pitää huolen reissun päällä siitä tärkeimmästä asiasta eli siitä, että jalkoja ei säre kun pitää viilettää seuraavaan mielenkiintoiseen mestaan tai kurkistaa nurkan taa.

Niin, näillä mun rakkailla popoilla ei oo enää asiaa kuin yhteen paikkaan ja se on suutarin pakeille, viimeistä tekohengitystä pyytämään. Oonpahan ainakin tässä meidän yhteisen taipaleemme aikana tutustunut kenkienhoitotarvikkeisiin, sillä kun se oikea pari sattuu kohdalle, siitä on pidettävä huolta viimeiseen asti.

Istanbul, elokuu 2011                                                                                Ateena, toukokuu 2012

Italian ja Slovenian raja, toukokuu 2012
Grand Canyon, kesäkuu 2011
 Oi rakkaat reissukenkäni, olisittepa olleet ikuiset. Toivottavasti saadaan vielä yksi yhteinen seikkailu.

Mimmoisissa reissukengissä te tallaatte? Onko muilla yhtä vahvoja tunnesiteitä omiin popoihin vai eikö oo vielä sattunu se oikea reissukenkäpari kohdalle?

Tunnisteet: ,

12 kommenttia:

29. tammikuuta 2013 klo 0.03 , Blogger Lindsay kirjoitti...

Ollaanki tästä jo puhuttu ja samat reissukengät täälläkin! Ei paina, ei purista, ei hankaa! Pelkäsin jo pahinta, että oisin heittänyt kengät roskiin, mutta onneksi löytyi! :) Minunkin kengät ovat nähneet jo Kanarian kaksi kertaa, Egyptin, USAn, Kreikan... Ja ensi syksynä lähtevät kengät (toivottavasti) uudelleen USAan! :) Munchenissä kengät ei ollu mukana ja sain ekana päivänä jäätävät rakot... Not gonna happen again!

 
29. tammikuuta 2013 klo 7.39 , Blogger Anni kirjoitti...

vitsi miten supercool toi Beirutin kuva toukokuulta 2010. asennetta!!

 
29. tammikuuta 2013 klo 8.11 , Blogger Inka kirjoitti...

Joo määki oon pari kertaa menny typeryyspäissäni ottamaan reissulle jotku muut kengät ja heti saanu kärsiä. Pittää varmaan ostaa tyyliin jotain mustaa jesaria että saan paikattua ne vielä, en millään raskis luopua. :D

 
29. tammikuuta 2013 klo 8.12 , Blogger Inka kirjoitti...

Kiitti Anni! :D Nuo housuthan on semmonen perinteinen druusien asu Libanonin vuorilla joten meikäläinen herätti kyllä aika huvittuneita reaktioita siellä kulkiessa. Mutta jäipähän ainaki makija kuva!

 
29. tammikuuta 2013 klo 12.31 , Blogger Teea kirjoitti...

Hihihii, kivoja kuvia :D. Itte en ole kestäviä matkakenkiä vielä löytänyt, Euroopan matkoilla on tosin yhdet hyvät vakipopot ollut jalassa, mutta pidemmille matkoille mukaan otetut yksilöt ovat aina jossain kohtaa rikkoutuneet ja lentäneet roskiin.

 
29. tammikuuta 2013 klo 15.32 , Blogger Inka kirjoitti...

Se on kyllä ikävää, että monet kengät menee tohjoksi siinä vaiheessa, kun ne on just muotoutunu omille jaloille sopiviksi. Eipä mullakaan muut kengät oo kesäny ko nuo, esim kaikki sandaalit on ollu niitä yks pidempi kesäreissu ja roskiin -tyyppisiä. :(

 
29. tammikuuta 2013 klo 21.32 , Blogger Ulla kirjoitti...

Onpa kyllä ollut hyvät kengät, nuohan sopi kaiken lisäksi joka asuun vielä superhyvin! Tuollaset naiselliset, vaikkei ookkaan korkkarit. Mää oon raahaaja ja mulla oli viime reissulla ainakin 6 kengät ja ostin periltä vielä parit. Mutta oltiinki kesässä ja talvessa! En oo edes tullut ajatelleeksi et vois hankkia tollaset reissukengät, taas sitä oppii uutta =)

 
29. tammikuuta 2013 klo 21.52 , Blogger Inka kirjoitti...

Jes, meikä arvostaa sitä että tuleva muotitoimittaja hyväksyy mun reissukengät! :) Ja joo, ne on tosi hyvä olla olemassa, saattaapi kyllä olla että en uskalla käyttää noita enää normielämässä vaan säästelen aina reissuille, jos edes sitä kautta säilyis vähän kauemmin. Ja mulla oli ne muuten messuilla! Koska olinhan reissussa. :D

Mulla oli muistaakseni jenkeissä ko lähettiin niin nuo ja sitte sandaalit ja sitte ostin sieltä espardillokset ja läpsyttimet, eli aika vähällä pärjäsin! Ens reissussa aattelin shoppailla niin paljon kenkiä että ei mahu matkalaukkuun!

 
29. tammikuuta 2013 klo 22.01 , Blogger Laura kirjoitti...

Ihan pakko tosiaan kans kommentoida tuota Beirut-kuvaa vau! Ihan huikee! :)

 
29. tammikuuta 2013 klo 22.03 , Blogger Inka kirjoitti...

Kiitti! Ite nään kuvassa pelkästään kaikki potkun virheet mut onneksi taidan olla vähemmistössä. :)

 
29. tammikuuta 2013 klo 22.40 , Blogger Herra Sulhanen kirjoitti...

Minullakin on rakkaat reissukengät: Adidas Superstarit. Niillä – tosin en samalla parilla (kuluvat penteleet parissa vuodessa) – olen valloittanut suunnilleen kaikki maat, joissa olen käynyt. :) Kävelen aina rutosti ja tiedän, että Superstareilla jaksan kävellä vaikka kymmeniä kilometrejä saamatta hankautumia.

 
30. tammikuuta 2013 klo 7.57 , Blogger Inka kirjoitti...

Tuo onki tosi fiksua valita reissukengiksi klassikot, mitkä ei oo yhen malliston ihme vaan niistä tietää että niitä tulee löytämään kaupoista vielä monen vuoden kuluttua, jos edelliset hajoaa. Määki kävelen aina ihan tosi paljon, joten sen vuoksi arvostan hyviä kenkiä enemmän kuin monia muita reissuun pakattavia asioita.

 

Lähetä kommentti

Antaa tulla!

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu