Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Vanhojen kuvien viikko blogissa

archie gone lebanon

Reissuelämää ja vähän muutaki!

keskiviikko 6. helmikuuta 2013

Vanhojen kuvien viikko blogissa

Tiedättehän kun Facebookissa on pyörinyt tällä viikolla vanhojen kuvien viikko? No, päätin ottaa Jennan esittämän haasteen vastaan ja paljastaa teille muutaman kuvan mun pimeästä menneisyydestä eli ajasta ennen blogia. Toivottavasti en tuu katumapäälle, sillä välillä toivon olleeni ihan peruspissis joka ei erotu seinästä, niin eipä ainakaan tarttis nolona katella noita mun upeita asuviritelmiä. No, onpahan ainaki tosiaan erottunu seinästä.

Tästä se lähtee! Niin ja sortsit vähän heikkolaatuisista kuvista, ei oo ollu järkkäriä aina...



 2004 mulla oli pitkä tukka ja otsis, käytin tosi paljo tyylikkäitä hameita, esimerkiksi ekassa kuvassa hame on tehty kirpparilta löytyneestä pöytäliinasta ja tokassa kuvassa sitten ihanasta vaaleansinisestä tyllistä, koska halusin olla siihen aikaan keiju (hyvä minä!). Pikkukakkosen t-paita oli kans ihan lemppari siihen aikaan, ja protukorua piti tietty killutella kaulassa aina, sillä sen omistaminen tuntui niin hienolta. Tuo viimeinen kuva on muuten otettu Naantalin muumimaassa!



2005 alkuvuodesta mulla oli vielä pitkä tukka ja otsis, mutta keväällä toteutin uhkaukseni ja nykäisin rastat erään sunnuntaiaamun kunniaksi. En malttanut odottaa että latvatkin rastoittuis, joten pätkäsin ne poikki, mitä kaduin sitte koko loppuajan mitä kanniskelin tuota pehkoa. Käytin myös tosi paljon lökäpöksyjä, sillä lihoin aika paljon, ja niiden kanssa se ei tuntunut niin pahalta. Hankin myös onneksi viimein uudet rillit, ja nuo liian pienet metallikehykset sai jäädä unholaan.




2006 oli vapauden vuosi, sillä sain lakin ja muutin omilleni. Ylioppilaslakki mulla oli superiso, jotta mun upea rastakampaus mahtui sinne alle. Äiti teki mulle mekon, jonka suunnittelin itse ja olin siitä aika mielissäni. Housut ostin jo naisten puolelta, mutta ne oli edelleen vähän liian isot. Rastat jatkoi kasvamistaan, mutta pidin kuitenkin etutukan rastattomana. Banaaniverho oli ekan oman kodin keittiössä.


Alkuvuodesta 2007 heitin hyvästit 1,5 vuotisille rastoille ja leikkasin tukan lyhyeksi. Nää kuvat on otettu keväällä ja kesällä, joten tukka on ehtinyt kasvaa jo melko mukavasti. Annoin sen vaan kasvaa, mutta ehkä näiden kuvien perusteella sitä olis kannattany käydä siistimässä vähän useammin..


2008 käytin korvanappeja, ponnaria, t-paitoja ja lyhyitä hameita ja tarvittaessa huppareita. Otin ekat askeleet omalta tuntuvan tyylin suuntaan ja tein myös entistä naisellisempia kokeiluja.



Vuoden 2009 kuvia katellessa ei nolota enää läheskään niin paljon ku noita aikaisempia kuvia katellessa. :D Leda kasvoi kasvamistaan ja pysyiki pitkänä ja samanvärisenä aina viime vuoden toukokuuhun asti. Olin aika mielissäni, kuten kuvista huomaa!

No niin, paljastakaahan muutkin menneisyytenne haamut!

Tunnisteet: ,

10 kommenttia:

6. helmikuuta 2013 klo 23.04 , Blogger Lindsay kirjoitti...

Hih, ompa monta eri vaihetta! Mulla ei kauheena oo vanhoja kuvia tallessa, ite oon ollu nuorena mm. rock pimu haha! :D

 
6. helmikuuta 2013 klo 23.32 , Blogger Eveliina kirjoitti...

Haha, ihania kuvia!! Musta tuntuu että mä oon jo ulkonäön suhteen parhaat päiväni nähny ku mieluummin kattelen just jotain 2006 vuoden kuvia :D Noh.. ehkä tää peikko-kausi tästä vielä menee ohi ku tää krooninen kiire laantuu!

 
7. helmikuuta 2013 klo 0.29 , Blogger Jenna kirjoitti...

Hehheh, hauskoja :D Huomaa kyllä muutoksen!

 
7. helmikuuta 2013 klo 5.42 , Blogger Inka kirjoitti...

Heh, kaikkea sitä tosiaan omaa tyyliä etsiessä kokeileekin! :) Ja mulla on tosi paljon vanhoja kuvia tallessa, mutta tosiaan niin hyvässä kuin pahassakin, sillä vaikka on tosi kiva muistella menneitä niin välillä kyllä vähän hävettää. :D

 
7. helmikuuta 2013 klo 5.44 , Blogger Inka kirjoitti...

Haha! :D No kerrankin niin päin, eipähän ainakaan tartte nolona katella vanhoja kuvia.

 
7. helmikuuta 2013 klo 5.44 , Blogger Inka kirjoitti...

No onneksi, olis nimittäin aika huolestuttavaa jos ei huomais. :D

 
7. helmikuuta 2013 klo 20.23 , Blogger Pingviinimatkalaiset kirjoitti...

Voi ihana Inka! Meiltä löytyy kuulkaas sellaista kuvamateriaalia, että siinä vois olla vähän aikaan silmien hieromista, ennen kuin uskoisitte samoiksi naamoiksi :D Ja ei oo ollu aina järkkäreitä saati edes digikuvia, joten ennen kuin meistä päästää julkaisemaan mitään, niin pitäis fotot saada digimuotoon. Erinomainen tekosyy ;)
PS. En oo ignooranuut tahallani sulle vastaamista, vaan just muistin lukeneeni meilisi, mutta toki tein sen silloin kännykästä ja vastaus on jäänyt odottamaan... Palaan siihen asap!
-Milla

 
7. helmikuuta 2013 klo 21.40 , Blogger Inka kirjoitti...

Haha, tosi ihana! :D No niin nyt skanneri laulamaan, jos menin jo nolaamaan itseni niin vedän taatusti kaikki mukanani samaan suohon. :)

Ja ei ressiä, mullahan kävi aivan samoin. :D

 
10. helmikuuta 2013 klo 15.35 , Blogger //aNNiKa kirjoitti...

Hauska! Ehkä sitä pitäis itsekin kokeilla perehtymistä vanhoihin kuviin.. toisaalta luulen, että mulla on paljon vähemmän kehitystä ja muutosta tapahtunu vuosien aikana :)

 
10. helmikuuta 2013 klo 21.43 , Blogger Inka kirjoitti...

Noihin vanhoihin kuviin on kyllä aina yhtä mielenkiintoista palata! Ja ehkä se on vaan hyvä asia, ettei oo niitä noloja ernuaikoja menneisyydessä vaan on aina näyttäny ihmiseltä. :)

 

Lähetä kommentti

Antaa tulla!

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu