Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Road tripin viimeinen seikkailu

archie gone lebanon

Reissuelämää ja vähän muutaki!

lauantai 16. heinäkuuta 2011

Road tripin viimeinen seikkailu


San Fanciscosta matka jatkui suunnitellusti Nykkiin, mistä meillä oli paluulento Suomeen. Päätettiin kuitenkin olla viekkaita ja koska ei haluttu missään nimessä missata paluulentoa myöhästyneen lennon takia, otettiin ihan reilusti aikaa lentojen väliin. Siinä samalla saatiin nauttia vielä pari päivää ameriikasta ja kaiken lisäksi se tapahtui Nykissä!

San Franciscosta lennettiin siis JetBlue-halpalentoyhtiöllä Nykkiin. Otettiin viekkaasti ylento ja säästyttiin yhen yön majoitusten maksamiselta sitä kautta, jes. Koska kyseessä oi halpisyhtiö, ne ei tarjonnu sapuskaa vaan unlimited free snacks! Napsittiin siis lennolla sipsejä, pähkinöitä, suklaakeksejä ja muita herkkuja niin paljon ko napa vetää (mun napa veti vaan pähkinöitä) ja lisäksi tietty ilmaisia soft drinksuja. Meitä palveleva stuertti oli maailman mukavin ja viihteenä toimi jokaisen istuimen selkänojaan asennettu telkkari. Ja nimenomaan telkkari, sillä siellä näky tosiaan tv! Kattelin siinä sitten ennen nukahtamista pari jaksoa Nannya (maailman paras tv-sarja!!!) sekä Family Guyta. Aamulla heräiltiinkin sitten Nykissä ja JFK:n lentokentällä!


Nyyjorkissa suunnattiin ekana medän Harlemissa sijaitsevaan hostelliin, Central Parks Studios at Lexington. Kello oli kaheksan ja paikka oli tietysti kiinni. Hetken siinä ovia hakattuamme Karim soitti ovessa ilmoitettuun numeroon ja saatiin tietää, että toimisto aukeais vasta puolentoista tunnin päästä! Voin kertoa että pikkusen harmitti ja saatoin koputtaa oveen asiattoman kovasti mutta onneksi vieressä oli Central park jonne mentiin koisaamaan, ihan vaan vähän väsyneinä, sillä suurin osa matkalaisista oli nukkunu koneessa alle tunnin.

Vähän aikaa korsattuamme ystävällinen puistonhoitaja toi meille kaikille pullolliset vettä! Oltiin tosi otettuja tästä, sillä jano oli aikamoinen. Enää ei etes hajottanu niin paljon, sillä onhan se central park ihan jees paikka vetää nokosia. Täytyy kyllä myöntää että hostellille oli kiva päästä vähän vaihtamaan hikiset vaatteet pois ja sen jälkeen vielä mahtavampaa oli suunnata ihailemaan reissun viimeistä kaupunkia!

Suuntana oli Corner Bistro, mistä Karim oli lukenu netistä että pitäis olla melkoisen hyvä burgerimesta (kyllä, edelleen hampurilaisia!). No voin kertoa että ei ollu, sillä syötiin siellä reissun ehdottomasti karmeimmat burgerit. Seitsemän dollarin burgerit tuotiin pöytiin raakana, eli pihvistä oli ruskistettu vaan ulkopuoli. Sinnillä vedettiin kuitenkin hampparit naamaan ja voin kertoa että lilluvaa lihasnestettä täynnä oleva lautanen ei ollu mikään silmiä hivelevä näky aterian jälkeen. (Tässä vaiheessa pahoittelut kaikille teille jotka ootte syömässä samalla ko luette tätä.)


Koska oltiin aivan sairaan poikki ei luonnollisestikaan jaksettu enää vetää Nykissä ihan samalla tahdilla ku alkumatkasta. Loppupäivät meni lähinnä hengaillessa ja kivoja ruokapaikkoja etsiessä. Noin kahen aikaan oltiin Karimin kans niin poikki, että oli pakko mennä jatkamaan aamulla alotettua puistonukkumista, ja eteläsaaresta löytyikin mukava puisto. Siellä taidettiin nukkua jopa kaks tuntia, sillä väsytti aivan sairaasti, ja illan päälle oltiin menossa katsomaan auringonlaskua Brooklyniin, joten jossain vaiheessa oli aivan pakko ladata akkuja.

Puistonukkuminen on edelleen yks parhaista kesäkaupunkien aktiviteeteista, ja erityisesti noissa maisemissa se oli aivan täydellistä. Eikä oltu ainoita väsyneitä reissaajia, sillä puistosta kuulu kuorsausta muualtaki ku meidän suunnalta.


Tarkoitus oli tosiaan kävellä pikkuhiljaa etelään ja siitä sitten joskus illan hämärtyessä Brooklynin siltaa pitkin toiselle puolelle, mutta suunniteltiin ajoitus sen verran pieleen että aurinko ei edes yrittänyt laskea siinä vaiheessa, kun me oltiin valmiita ylittämään silta. Lähettiin sitten metsästämään Whole Foodsia Little Italyn kautta ja saatiinkin siihen se tarvittava pari tuntia kulumaan. Siinä vaiheessa ei auttanut muu kuin ottaa metro alle ja rossailla sillä Brooklyniin.




Brooklyniin viimein saavuttuamme aurinko ei edes yrittänyt vielä laskea, joten saatiin odotella sitä mukava tovi. Aika meni upeita maisemia ihaillessa ja muiden turistien poseerauksia katsellessa. Brooklyn Bridge Park oli siis se paikka missä oltiin, ja voin kertoa että auringon painellessa alas maisema oli hetki hetkeltä upeampi!



Pimeän tullessa jäätiin vähäksi aikaa fiilistelemään tuota upeaa hetkeä, mutta koska väsytti niin sairaan paljon, oli pakko lähteä kohti Harlemia. Koska oli maanantai-ilta, metro oli aivan tyhjä ja matkattiinki suurin osa ajasta aivan typötyhjässä vaunussa. Eikä oltu ainoita väsyneitä, sillä pojat oli menny hostellille jo kuudelta ja nukahtaneet yheksän maissa, joten meidän puistopäikkärit tosiaan tiesi paikkansa!


Viimeinen NY-päivä alkoiki sitten hieman paremmissa tunnelmissa ku edellinen. Nukuttiin tosi pitkään ja vasta joskus 12 aikaan hypättiin Harlemin metroon. Edellisen päivän burgerikatastrofi mielessä päätettiin mennä paikkaan, josta saa taatusti hyvää syötävää, ja otettiin suunnaksi ShakeShack. Ehdottomasti parasta burgeria mitä oon eläissäni syöny, joten suosittelen satanolla. Sieltä saaduilla eväillä oli hyvä lähteä kiertelemään nykkiä viimeisen kerran pitkään aikaan.



Viimeinen päivä meni hujauksessa, ja kuten kuvasaldosta huomaatte, kameraa ei vaan jaksanu kaivaa enää jokaisen siistin jutun kohdalla esille. Päivä päätty kuitenkin siihen, että syötiin kanagyroja east villagelaisessa puistossa joskus yöllä ja meikäläinen lipitti vielä lemonadea, joten siitä ei voi kovin huonommaksi vetää.

Viimeisenä aamuna ennen lentoa Suomeen käytiin vielä tsekkaamassa Harlemia. Karim ei nukkunu juuri ollenkaan sinä yönä ja herätti meikäläiset joskus vähän seitsemän jälkeen. Lähdettiin käyttämään Yankees-pelistä saamamme kahden dollarin lahjakortit Dunkin' Donutsiin ja saatiinkin mukaan maittava kuuden donitsin aamiainen, jota suunnattiin nauttimaan Central Parkiin. Karim nukahti autuaasti puiston penkille ja meikä jäi naureskelemaan vieressä leikkiville lapsille, erityisesti yks meksikolaislapsi huvitti mua suunnattomasti, ja viereiseltä nukkujalta tuliki muutama murhaava katse mun kovaäänisen hekottelun johdosta.

Donitsien jälkeen käytiin vielä vetämässä reissun viimeiset Burgerit Halemin Milk Burgerissa ja se oli sitten siinä.

Tunnisteet: ,

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Antaa tulla!

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu