Loput Brightonista

Ja sitten loput Brightonin reissusta. Oltiin siellä tosiaan ystävännpäivä, joka oli maanantai sekä sitä seuraava tiistai. Vaikka kaks päivää onkin melko lyhyt aika, oltiin reissun jälkeen aivan poikki! Kaupungissa riittää siis kiertelemistä ja puuhailtavaa ja jos ei muuta keksi, voi vaikka ihailla ihania, erivärisiä taloja.

Ystävänpäivänä nautittiin ihanasta rantsusta, käytiin pari kertaa teellä ja syötiin pubissa. Tai no jos aivan rehellisiä ollaan niin maanantaiaamun kunniaksi riennettiin ensimmäisenä Primarkiin, ja siellä vierähtiki useampi tunti. Mainion mustikkamuffinssin jälkeen jaksoi taas Mipan lounastunnille asti, ja sitten oliki jo ilta. Käytiin buffetissa syömässä (aina huono idea) ja illan kruunasi paras mahollinen asia, nimittäin vierailu Asdassa, paikallisessa 24/7 supermarketissa. Meikä niin tykkää käyä kaupoissa ulkomailla! Ostin sieltä esimerkiksi veljen tyttöystävälle tuliaisiksi paria ihanan näköistä suklaata, munsta on kiva bongailla kaikkia pikkuherkkuja kaupoista ko makia maistuu.

Yksi Brightonin näteimpiä rakennuksia on The Royal Pavilion, joka sijaitsee ihan keskustan huudeilla. Vieressä on myös puisto, jossa käytiin viime reissulla Mipan kans lounaspiknikillä. Nyt oli vielä sen verran viileää, et jätettiin piknikit välistä. Jostain syystä tuo rakennus näytti paljo hienommalta mitä viimeksi, varmaan johtu siitä ettei ollu mitään kasveja edessä peittämässä näkyvyyttä. :D Kantsii siis katella hienoja rakennuksia sillon ko luonto ei oo niin kukkaisa ni näkeeki jotain.

Vikana iltana pubissa koitin vähän treenailla mun valokuvauskilssejä ja kuvailin Mipaa ja Maukkaa. Tykkäsin erityisesti noista takana olevista Pizza Expressin heijastuksista.

Semmoinen oli se reissu. Viikon päästä onkin jo hiihtoloma, mikä tarkoittaa meijän taloudessa reissua Beirutiin!!! Ootan tosi mielissään et pääsee näkemään kaikki ne tyypit ja että miten lämmintä siellä on. Samalla reissulla käydään muutama tunti Riiassa, ja koska en oo siellä ennen käyny, seki jänskättää. Mut ennen sitä nostalgisoin tulevan viikon ja meen Yli-Iihin viikoksi jakamaan postia ja keräämään vähän matkarahaa!

Mukavaa viikkoa kaikille lukijoille, mulla se tulee olemaan varmasti todella työntäyteinen, joten seuraavan kerran palaan asiaan varmaan Beirutin kuulumisilla. Jännää!

Lontoossa!

Nyt on aika kertoilla vähän yleisemmin meijän reissusta. Vaikka vietettiin muutama päivä matkan alkuun Tampereella, hyppään suoraan Englantiin, ja jos innostun niin kerron Tampereesta sitten myöhemmin. Ja näin alkajaisiksi kerrottakoon, että vedän parhaillani naamaan intissä olevalle veljelleni alunperin tuliaisiksi ostettua suklaata... Sori Topi, et saa ko yhen levyn aeroa! Mutta sitten itse asiaan:

Varsinainen Englantielämys alkoi jo lauantai-iltana, kun saavuttiin Gatwickin lentokentältä Brightoniin (junalla puoli tuntia, maksaa £8,5/suunta) ja heitettiin kamat Mipan työpaikalle. Sen jälkeen mentiin Komedia-nimiselle klubille kattoon Stand-Uppia. Ei paljo vitsit auennu kymmenen tunnin matkustamisen jälkeen, mutta oli silti kivaa. Ja parasta oli se, että seuraavana aamuna olisin Lontoossa.

Aamiaista junassa, selvästikin todella mielissään!

Reissun eka kunnon päivä alkoikin sitten maailman parhaalla aamiaisella: Brightonin rautatieaseman läheisyydessä sijaitsevasta Tescosta ostetulla tuorehedelmäsalattilla, mukana oli luonnollisesti myös ihan oma rasiallinen tuoreananasta. NAM!

Lontoossa suhattiin läpi ihan ensimmäisenä kaikki perusnähtävyydet, sillä Marjo ei ollut käyny koskaan aikaisemmin Lontoossa. Käpyteltiin Victorialta Buckingham Palacelle, sieltä Benille, ja jatkettiin Trafalgar Squaren kautta Piccadilly Circukseen. Sieltä otettiinkin sitten metro Camdeniin.

Perinteisesti kuva Buckingham Palacen komeista porteista

Turistikuva Mipasta, kuulemma eka. Ps. Kuningatar oli kotona!

Mipa, minä ja Ben

Lisää turistikuvia, päätin näyttää taas parhaan puoleni

Meikän Lontoon superlempparipaikka: Trafalgar Square

Marjo päätti et nyt oli aika habakuvan..

Määki yritin sitte parhaani, mutta minkäs teet ku ei habaa löydy

Ihanat tytöt ihanassa Piccadillyssä!

Camdenissa meni aikaa ihan mukavasti. Kierreltiin ja kaarreltiin ja söin ihanaa meksikolaista ja myös melko maistuvia suklaa-banaani-manteli-lättyjä. Vettä sato vähän mutta ei liikaa. Parasta oli kuitenki se ko oltiin lähdössä pois sieltä ja suunnattiin kohti metroa, metroasema oli suljettu ruuhkan välttämiseksi kiireisimpien tuntien ajaksi. Meikä arvostaa tuota logiikkaa, tottahan se on paras ja toimivin tapa sulkea koko paikka silloin, kun sinne olis tulossa eniten ihmisiä. Tää vastoinkäyminen eikuitenkaan mua haitannut, sillä hypättiin onnikkaan ja sain nauttia noin puolen tunnin matkan mun edessä olevalla penkillä istuvan teini-ikäisen parin kuolailusta toistensa suuhun. No, se meni lähestyvän ystävänpäivän piikkiin.

Muutama Camdenin noin miljoonasta ravintolasta

RUOKAAAAA!! Meikällä meksikolaista, Maukalla thaimaalaista

Meikä ei ihan tajunnu tuota hevoshommaa, mutta oonki vasta noviisi Camdeniin kävijä!

Mipa meni Camdenin jälkeen moikkaaman jotakuta sen kaveria Oxford Streetin lähellä olevaan pubiin, ja me päätittiin käydä Marjon kanssa kiertelemässä vähän kaupoissa. Ei taidettu ostaa mitään, ja siitä budjetti tykkäs. Lopulta oltiin sen verran poikki, että pistäydyttiin teelle (eli kaakaolle ja kokikselle) jonnekin päin Carnaby Streetiä.

Pienen hengähdystauon voimalla jaksettiinki sitten loppuilta. Otettiin nimittäin metro alle ja suunnattiin kohti Tower Bridgeä. Siinä vaiheessa oli jo kyllä niin täydellinen englanti-ilma että ei voi muuta sanoa. Oli hullun sumuista, vettä tihkutti ja alako jo hämärtää. Tower Bridge oli tosi komia siinä valaistuksessa, ja napsittiinki raivolla kuvia!

Pimiää, sumusta ja märkää

Tämä oli nyt se linna

Mipan kans oltiin mielissään ja vaan vähän jäässä!

 Tower Bridgen jälkeen käytiin vielä ihastelemassa Beniä, ja koska meillä oli vuorokauden voimassa oleva metrokortti, mentiin metrolla. En oo koskaan ennen jääny Westminsterin pysäkillä, joten voitte kuvitella mun fiiliksen, kun noustiin metrosta aivan Benin juurella.

Benin juurella!

 Vaikka varpaat ja nenä oli aivan jäässä, vettä tihkutti ja muutenki oli tosi koleaa, ei siitä tilanteesta voinu  muuta ko nauttia. Ikuisena Lontoo-fanina Big Ben symboloi mulle pelkkää hyvää, ja sen lisäksi mun mielestä se on vielä todella kaunis. Ihastelin sitä siinä sitten aivan jäässä mutta oli ihanaa.

London Eye pimeässä, olihan se hieno!

Mipa fiilistelemässä Houses of Parliamentin edessä

Maukkaki fiilisteli

 Otettiin vielä mukava iltakävely ja kipiteltiin Victorialle, jossa ei ooteltu kuitenkaan kovin kauaa junaa. Parasta oli se et Mipa oli ostanu meille halvat junaliput (£4,5/suunta), ja paluumatka meni puoleksi junassa ja puoleksi onnikassa. Onnikkakuski kaahaskin sitten sen verran, että melkeen onnistu nukkumaan. Vettä tuli ämpärikaupalla ja meikä sai bussin toiseksi parhaan paikan, eli tokan kerroksen takarivin keskipaikka. Ootin vaan sitä äkkijarrutusta et millon lennän suoraan lasista läpi. Ei tullu, ehkä ens kerralla. Myös Brightonissa sato vettä joten otettiin onnikka Mipan kotiin, ja mentiin onnellisena nukkumaan!

Koska tässä oli aika paljo juttua, taijan tehä ihan oman postauksen sitte Brightonissa oleilusta. Ens kertaan!

Ps. Meitsi rakastaa Lontoota!

Osa kuvista on  mun ottamia, osa Marjon.

Fancy a cup of tea?

Seven Starsin tee (vas.) sekä the Mesmeristin tee

Brightonin reissulla pääsin brittiläisyyden ytimeen - ymmärsin nimittäin teen päälle! Oon tässä syksyn aikana opetellut juomaan teetä, ja jossain vaiheessa aloin jopa nauttia siitä. Mikäs siis sen parempi paikka nautiskella teetä kuin Englanti? Vaikka tykkään eniten vihreästä teestä, kyllä se brittien musta teekin maistui.

Koska paikallisten talojen lämmitys ei ole ihan samaa luokkaa ku Suomessa, meinattiin jäätyä Maukan kanssa sekä sisällä että ulkona (ulkona siis silloin, kun aurinko ei paistanu). Siihen loistava apukeino oli poiketa lähimpään pubiin, tilata kupilliset teetä ja painella ulos kattelemaan seuraavaa pubia. Yks aamu oikeesti tehtiin näin, oli nimittäin semmonen ihana tihkusade, ja kahvila-aamiaisen (sis. teen!) jälkeen hytisytti vielä sen verran pahasti, että päätettiin painella toisille kupillisille. Sitten illan päälle käytiin vielä kahessa pubissa teetä juomassa. Yhteensä tuona päivänä meikäläinen litki kuus kupillista teetä. Siis minä, joka ei puoli vuotta sitten koskenutkaan teehen.

Oikealla Recipeasen tee

Jotain edistystä on siis tapahtunut. Muutamia paikkoja, joissa pistäydyttiin teellä:


The Mesmerist
Pub, jonka hyllyt pursuavat taikurikamaa. Sillä välin kun meikä kävi vessassa, viereisestä pöydästä nousi herra ja näytti Marjolle ja Miialle taikatempun. En siis suosittele vessakäyntiä tässä pubissa.
1-3 Prince Albert Street, Brighton


Seven Stars
Tiistaina leffoja, torstaina tietovisa ja kaikkina päivinä hyvää teetä! Tee tarjoiltiin kannussa, josta riitti aina kolmeen kuppiin asti. Pubin omat minttukarkit oli söpöjä, joskaan ei niin hyvän makuisia.
27 Ship Street, Brighton


The Heart and Hand
Hieman nuhjuinen pub, jonka seinät on täynnä mainosjulisteita. Käytiin Marjon kans lämmittelemässä täällä sateisena päivänä, ja tiskin takana ollut poika lorautti 80 pencen teehen maitoa meikältä kysymättä. Siinä selätettiin taas yksi ennakkoluulo, sillä se maistui. Jos ei ole kiire, täällä voi pelailla vaikka Trivial Pursuitia.
75 North Road, Brighton

Recipease
Ostin ensimmäisen Jamie Oliverin keittokirjan viikkorahoista 14-vuotiaana, ja tykkään yhä katella Oliverin kokkiohjelmia. Ei siis liene mikään yllätys, että kävin mielelläni myös Oliverin kahvilassa, kun semmoinen sattui kohdalle. Kahvilan yhteydessä on kauppa, ja siellä järjestetään myös kokkauskursseja. Tee oli hyvää!
72 Western Road, Brighton


Nyt voisin mennä keitteleen teetä!

Lontoo-suosikki: Lazy Oaf

Ajattelin esitellä teille muutamia lempparipaikkojani Lontoossa. Koska en todellakaan ole mikään asiantuntija, kirjoittelen niitä lähinnä sen perusteella, mikä meikästä siellä on kivvaa. Alotan mun ehottomalla suokkarikaupalla, jossa en oo kyllä käyny ko kahella reissulla mutta oon tsuumaillu niiden netskasivuja niin tiuhaan tahtiin että uskon olevani pätevä suosittelemaan sitä kauppaa.

Kyseinen putiikki on Lazy Oaf.

Lontoon Carnaby Streetillä sijaitseva vaatekauppa myy lähinnä graafisin kuvin varustettuja t-paitoja ja huppareita. Meikä rakastu heti kirkkaisiin printteihin ja hauskoihin juttuihin. Hauskinta Lazy Oafin antia on meikästä mahalaukkukuvioinen huppari, ei sillä että mulla olis ollu vielä pokkaa hankkia sitä.

Lazy Oafin kamat suunnittelee niiden omat suunnittelijat, ja koko putiikki saikin alkunsa 2001 siitä, kun Lazy Oafin suunnittelija Gemma Shiel myi itse tekemiään printtipaitoja Itä-Lontoon toreilla. Ite tekeminen kannattaa, sillä nyttemmin Lazy Oafin paitoja myydään muun muassa Tate Modernissa.

Lazy Oaf sijaitsee Carnaby Streetin alueella osoitteessa 19 Fouberts Place. Suosittelen!

Ystävänpäivä.

Tänä vuonna vietin ystävänpäivää ensimmäistä kertaa muualla kuin Suomessa. Oli todella mielenkiintoista nähdä ne ruusut, sydämenmuotoiset jättikokoiset kaasuilmapallot ja sydämet kaikkialla. Vaikka ystävänpäivä melko markkinointihumpuunkilta tuntuukin, oli ihan mukava fiilistellä ystävänpäivää Brighton beachilla ystävän seurassa. Kuvat ovat suuria, mutta koska minä päätän niin sellaisina ne saavat luvan pysyäkin. Olokaapa hyvä!

Loppuun vielä kuva päivän seuralaisesta!

Satuttiin onneksi rannalle auringon laskiessa, joten meri oli todella kaunis. Rantsulla oli tosi paljon lempiviä pareja, mutta niin kai se pitääkin olla.

Pakkauspuuhia

Tätä iltaa oon oottanu pitkään ja hartaasti. Vuoden ensimmäinen matka on ihan nokan edessä, ja se helpottaa sillä siitä lähtee tämän vuoden reissailu. Toistaiseksi tiedossa ei ole tulevan reissun lisäksi kuin kaksi matkaa, mutta uskon vahvasti että niitä tulee lisää. Olis parempi tulla, sillä vaikka kotimassa reissaamista onkin tullut viime aikoina harrastettua reilusti, kaukokaipuu on ollut viedä tytön mennessään!

Huomenna siis suuntaamme Maukan kanssa aamutuimaan junaan ja Tampereelle, jossa meillä on pienimuotoinen marttakerhon kokoontuminen. (Meillä on tyttöjen kanssa marttakerho jossa ommellaan, kudotaan, leivotaan, askarrellaan ja kokataan yhdessä - aivan parasta!) Tampereelta matka jatkuu lauantaina Helsinki-Vantaan kautta Brightoniin ja Miian luo. En malta millään odottaa niitä plussakelejä, kyllä kelpaa!

Mukaan lähtee laukku, jonka ostin iskälle meidän Lontoon-reissu varten (ehkä oli oma lehmä ojassa). Viime Brightonin-reissulta ostettu maailman siistein riisipussista tehty meikkipussi ja Mipalta synttärilahjaksi saatu Waldo Pancaken luggage tag (mikä ihime tämä on suomeksi!?). Kyllä nyt kelepaa!

Hyvää matkaa siis mulle, nähään viikon päästä!

Lisää Taekwon-Doa

 

Näihin kahteen kuvaan sisältyy meidän talouden viikonloppu. Karim otteli Suomen mestaruudesta, minä istuskelin tuomarin asussa viereisessä kehässä. Se kiiltävin SM-mitali jäi Karimilta saamatta, mutta kotiin kannetut pronssimitalit sekä liikesarjoista että ottelusta lämmittävät varmasti, ja takaavat ainakin sen, että nälkää jää myös ensi vuodelle. Voin sanoa, että 12 tunnin istuskelu paikallaan samalla katsoen muiden suorituksia toi nälkää myös mulle, ja toivottavasti ens vuonna meikäläinen ei istu kraka kaulassa katsomassa muiden hikoilua vaan oon itse mukana kilpailemassa.

Fiiliksiä Kuopiossa järjestetyistä ITF Taekwon-Don SM-kisoista voi tsekkailla lisää Savon Sanomien sivuilta.

No stress my friend

Tätä mulle kuuluu! Kirjoja, juttuja, opinnäytetöitä. Kirjoittelen siis parhaillaan tutkielmaani. Onneksi aihe liittyy matkailujournalismiin, joten kirjoittaminen ei oo mitenkään vastenmielistä, vaikkakin välillä hieman ongelmallista. Tutkielma on sinällään hyvässä vauhdissa, että vaaditusta 30 sisältösivusta kasassa on jo 24. Aikaa on jälellä reilut kolme viikkoa, joten eiköhän tässä valamista tule. Paitsi että kirjotin äsken neljä sivua ja jossain vaiheessa tajusin että kirjotan sitä niinko toimittaja kirjoittaa juttua, enkä mitään tutkimustekstiä. Saapa nähä miten käy.

Tutkielmakirjojen lisäksi luettavasta ei oo puutetta, sillä noista kaikista allaolevista matkakirjoista pitäs tehä kirja-arvostelu. No stress!

Ps. Jee aurinkoa!

Translation: I am working with my thesis and that is why I have this pile of books.